Rakentamisen kiertotalouden tavoitteet ja keinot puhuttivat, kun yli 200 kuulijaa seurasi webinaaria Rakentamisen kiertotalous 2025: Jätteistä materiaaleiksi. Ekokaari Oy järjesti webinaarin 1.10.2025 yhdessä Rakennuslehden kanssa.
Puheenvuoroissa käsiteltiin vuoden 2027 yhteistä tavoitetta saada vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteestä kiertoon – ja esillä oli myös konkreettisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Chatissa käytiin vilkasta keskustelua ja kuulijoilta tuli paljon kysymyksiä.
Asiantuntijat vastasivat kysymyksiin, ja olemme koonneet vastauksia myös alla olevaan Q&A-osioon.
👉 Jos et päässyt paikalle, voit katsoa webinaarin tallenteen täältä.
Esitysmateriaalit:
Rakennusjätteen kierrätysasteeksi 70 % – miten tavoite saavutetaan? (pdf)
Suunnittelija Martin Excell, Suomen ympäristökeskus
Purkumateriaalien uudet raportointivaatimukset (pdf)
Vastuullisuusjohtaja Kirsi Martinkauppi, Rakennustuoteteollisuus RTT
Jätelain vaatimukset – mitä jokaisen rakennusalan toimijan on tiedettävä? (pdf)
Erityisasiantuntija Jenni Lehtonen, ympäristöministeriö
Rakennusjätteen kierron tehostaminen (pdf)
Toimitusjohtaja Aki Koivula, Ekokaari Oy
Rakennusjäte uusiokäyttöön – oppeja EAKR-hankkeesta (pdf)
Professori Timo Kärki, LUT-yliopisto
Q&A-osio
Miten iso ”pahis” betoni on nykyään? Mitataanko materiaalien ”vahingollisuutta” niiden ympäristörasituksen näkökulmasta?
Betonille löytyy nykyään monipuolisesti hyödyntämiskohteita. Hyötykäytössä huomioidaan haitta-ainepitoisuudet, joita seurataan kattavilla laadunhallintasuunnitelmilla.
Miten yksityinen OKT rakentaja saa jätelain tavoitteen toteutukseen?
Yksityinen omakotirakentaja voi edistää jätelain tavoitteita lajittelemalla jätteet paikallisten jätehuoltoyhtiöiden ohjeiden mukaisesti ja toimittamalla ne luvanvaraisille jätteenkerääjille ja -käsittelijöille. Lisäksi purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen teko koskee myös yksityishenkilöitä, jos
- kokonaan purettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on vähintään 100 neliötä tai
- perusparannus-, korjaus- tai tilanmuutoshankkeessa syntyvän jätteen määrä vähintään 10 tonnia.
Miten purkukartoituksissa materiaalien hyötykäyttöä valvotaan? Jos rakennuttaja teettää purkukartoituksen esim. urakoitsijan kanssa ja he merkitsevät kartoitukseen rakenteita hyötykäytettäväksi, niin miten arvion ja toteuman määrää seurataan ja mitä jos hyötykäytön määrä ei toteudu laisinkaan?
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys tehdään kahdessa vaiheessa Suomen ympäristökeskuksen Rapu-järjestelmään. Ensin rakentamis- tai purkamisluvan hakuvaiheessa tai purkamisilmoituksen tekovaiheessa tehdään arvio purkumateriaalien, vaarallisten aineiden sekä tontilta poiskuljetettavien maa- ja kiviainesten määristä. Kun hanke on valmistunut, tiedot päivitetään: pois kuljetettujen jätteiden määrät, toimituspaikat ja käsittely. Päivitys tehdään ensisijaisesti siirtoasiakirjojen tietojen pohjalta. Uudelleen käyttöön päätyvien rakennusosien raportointi on vapaaehtoista.
Millaisia mahdollisuuksia meillä Suomessa on tällä hetkellä käytössä hyötykäytettävien materiaalien varastointiin/ olisiko tällaisille materiaaleille järjestettävä paikallisesti kunnittain paikka?
Pääsääntöisesti jätemateriaalien varastointi vaatii Suomessa ympäristöluvan. Tietyin edellytyksin varastointia voidaan tehdä myös ns. MARA-asetuksen mukaisesti. Ympäristöluvallisia vastaanottopisteitä on kattavasti ympäri Suomea.
Mikä instanssi kerää valtakunnallisen tiedon purkujätteistä ja hyödyntää sitä? Miten ja millaisin tavoittein?
Purku- ja rakennusjätteiden määrät ilmoitetaan RAPU-järjestelmään, jonka ovat kehittäneet Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö. RAPU kerää tietoa purku- ja rakennushankkeissa syntyvistä materiaaleista ja jätteistä, ja sen avulla seurataan kansallisten ja EU-tason kierrätystavoitteiden toteutumista.
Kierrätyksen prosenttimäärä on Suomessa kovin alhainen, mutta monessa muussa EU-maassa selvästi korkeampi. Kuinka aitoja eri maiden prosentit ovat? Ovatko samalla viivalla, eli toimiiko tilastointi luotettavasti ja vertailukelpoisesti eri maissa.
EU-direktiivit luovat perustan tilastoinnille, mutta käytännön toteutus ja tilastointimenetelmät voivat vaihdella jäsenvaltioiden välillä. Eri maiden tiedonkeruujärjestelmät, jäteluokitukset ja raportointikäytännöt voivat vaikuttaa siihen, kuinka vertailukelpoisia tilastot ovat.
Siirtoasiakirjan sisällöstä. Nykyisellään asiakirjalla on vain yksi jätteenhaltija. Tämä aiheuttaa sen, että purkujätteen haltijaksi tulee purku-urakoitsija, ja pääurakoitsija ei näy siirtoasiakirjalla lainkaan. Ja tämä aiheuttaa sen, että pääurakoitsijan on erikseen haettava valtuuksia nähdäkseen näiden jätteiden siirtoasiakirjat siirtorekisterissä. Onko tämä haaste tunnistettu ja onko siihen suunnitteilla muutosta?
Kysymys on ajankohtainen ja haaste on tunnistettu. Toiminnanharjoittajat ovat tuoneet asian esiin, ja ympäristöministeriössä pohditaan ratkaisua. Tällä hetkellä selvitetään, edellyttääkö muutos lain tai asetuksen tarkennusta esimerkiksi SIIRTO-rekisterin tiedonsaantioikeuksiin. Todennäköisesti jatkossa mahdollistetaan kahden jätteenhaltijaa edustavan tahon kirjaaminen sekä siirtoasiakirjaan että SIIRTO-rekisteriin, mutta tarkempi aikataulu on vielä avoinna.
Nyt kun jätelaki on muuttumassa kiertotalouslaiksi, onko odotettavissa velvoittavampia määräyksiä purkumateriaalien kierrättämiseksi rakennusmateriaalina?
Kiertotalouslain valmistelu on parhaillaan käynnissä, ja työryhmän mietintö valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä kierrätystä ja saavuttaa EU:ssa asetetut vaatimukset, mm. rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisen osalta.
Valmistelussa arvioidaan useita keinoja, kuten etusijajärjestyksen sekä lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden vahvistamista, energiajätteen valmistuksen ja käytön rajoittamista, kierrätyskelpoisen erilliskerätyn jätteen poltto- ja kaatopaikkakäsittelyn kieltoa, neuvontavelvollisuuksien vahvistamista sekä viranomaisvalvonnan ja sanktioinnin tehostamista. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, mikä lakiesityksen lopullinen sisältö tulee olemaan.
Pitääkö siirtoasiakirja toimittaa myös vähäisissä purkuhankkeissa?
Kyllä. Jätteenhaltijan on aina laadittava siirtoasiakirja purkujätteestä hankkeen koosta riippumatta. Jos jäte noudetaan kotitaloudesta, siirtoasiankirjan laatii jätteenkuljettaja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana kuljetuksen ajan purkukohteesta käsittelypaikkaan.
Pitääkö puupaalut poistaa ja voidaanko ne polttaa tavanomaisen puumateriaalin tapaan? Puupaaluthan ovat lähtökohtaisesti läpimärkiä. Puupaalut ovat kyllästämättömiä.
Puupaalut voi poistaa halutessaan. Jos ne ovat kyllästämätöntä puuta, ne voidaan käsitellä puujätteen joukossa energiahyötykäyttöön. Märkyys ei haittaa, sillä polttoprosesseissa voidaan käsitellä jopa 70 % kosteuspitoista puuta.
Täytyykö eri muovityypit eritellä ja kuinka muovit hyödynnetään?
Mitä tarkemmin muovityypit lajitellaan, sitä varmemmin ne voidaan hyödyntää esimerkiksi kierrätysgranulaatin valmistuksessa. Rakennus- ja purkutyömailta tuleva muovijäte on usein sekalaista, jolloin jätteenkäsittelylaitokset hoitavat lajittelun. Kierrätysmuovilla voidaan korvata neitseellistä raaka-ainetta ja sitä hyödynnetään myös mm. komposiiteissa.
Voiko infrarakentamisessa purettuja kaapelisuoja- ja viemäriputkia hyödyntää materiaalina?
Kyllä voidaan.
Mikä oli hyödynnettävä jäte LUT-yliopiston Alite tuotteeksi -tutkimushankkeessa?
Rakennusjätteen mekaanisessa lajittelussa syntyvä 0–15 mm alitejae, joka sisältää pääosin palamatonta kivi-, lasi- ja betoniainesta sekä alle 10 painoprosenttia orgaanista ainesta (kuten puuta, muovia, pahvia ja paperia). Alitetuotteille löydettiin demosovelluksia mm. liikenteenohjaukseen liittyviin elementteihin, legoihin ja karsinaseiniin.
